Vahva

Zydrunas Savikcas nykäisee housunlahkeita ylemmäs, pyöräyttää liinat tangon ja ranteidensa ympärille, puuskahtaa ja nostaa mopoauton painoisen tangon levypainoineen maasta. Kaksi kertaa peräkkäin. Videon kuva tärähtää, kun sarjakuvamaisen täyteenahdettu tanko pamahtaa maahan. Tämä liettualaismies karskissa olemuksessaan kantaa leveillä harteillaan maailman vahvimman miehen titteliä.

Tällainen fysiologinen vahvuus perustuu luustolihasten lihassolujen lukemattomiin tukea-antaviin, tarramasiin proteiininauhoihin ja niihin hetkellisesti liimaantuviin vipuproteiineihin. Kun vipumainen proteiini kiinnittyy tarranauhaproteiiniin, se kampeaa itsensä pienen askeleen eteenpäin, ja näin etenee tarranauhaa pitkin. Tämä kampeaminen saa aikaan lihaksen lyhenemisen ja siten liikkeen niin kasvojen lihaksissa hymyillessä kuin käsivarren lihaksissa hauiskäännössä. Tarranauhojen määrä lisääntyy harjoittelemalla. Savickaksella näiden tarranauhojen määrä on siis keskivertokansalaiseen nähden VALTAVA ja häneltä käy suhteellisen helposti 410 kilogramman maastaveto.

Onneksi vahvuus ei rajoitu pelkkään voimailuun. Evolutiivisesti ajatellen tärkeämpää on ihmisen kyky henkiseen vahvuuteen; sopeutua ja selviytyä odottamattomista tapahtumista, olla sortumatta muiden miellyttämiseen, asettaa omat rajat, sanoa ei tai puolustaa heikommassa asemassa olevaa. Kyky empatiaan, toisen tunteiden ymmärtämiseen ja niiden myötäelämiseen sekä toisen tunnetilaan eläytyminen, on yksi lajimme menestykseen johtanut ominaisuus. Yksilön vahvuus muodostuu tätä kohtaan osoitetusta hyväksynnästä ja lähimmäisenrakkaudesta, jolloin saavutetaan yhteenkuuluvuuden tunne – ”Minulla on paikka tässä maailmassa”.

Vahvuus perustuu siis tukeen, oli se sitten fyysinen rakenne tai henkinen kyky toteuttaa omaa itseyttä. On elintärkeää tiedostaa riippuvuus ympäristössä olevista tukipilareista; ihmisistä, toiminnasta tai aatteesta. Tällainen riippuvuus on positiivista, laumaankuuluvuuden tunnetta. Mukava, hyväksyvä ympäristö saa yksilön tuntemaan itsensä vahvaksi, nostaa mielialaa ja rentouttaa. Siihen ei aina tarvita muita ihmisiä, joskus luonnossa liikkuminen tai musiikin kuuntelu saa aikaan saman hyvänolon tunteen. Mutta saadakseen voimistettua tätä tunnetta, me tarvitsemme ihmisiä ympärillemme.

Takaisin Savikcakseen. Toivon, ettei kukaan lähde tavoittelemaan kyseisen liettualaismiehen kaltaisia maastavetotuloksia, sillä sellaista Fiilistä emme halua. Niitä toisenlaisia vahvuuksia riittää kyllä roppakaupalla, puhumattakaan tuesta.

Alma

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s